Resepteissä pyrin noudattamaan suola- ja fosforirajoitetta, myös kaliumin määrän pyrin pitämään alhaisena. Välillä on pakko laittaa muitakin reseptejä.
maanantai 16. helmikuuta 2015
Seikeitto lohenkeittoliemeen
Vähänhän tuo näyttää aneemiselta keitolta, mutta on ihan hyvää. Elikkä, olin aikaisemmin keittänyt lohta tämän ohjeen mukaan http://senioreilleruokaahyvallasydamella.blogspot.fi/2014/04/keitettya-lohta-ja-tillimajoneesia.html
En kuitenkaan malttanut heittää hyvän makuista lientä pois, vaan siivilöin sen ja päätin käyttää myöhemmin seikeittoon. (Aikaisemman liemen olin pakastanut.) Sei on mielestäni aika mauton kala, näin tulisi enemmän makua keittoon. Toisaalta kaikki vihannekset oli siivilöity pois, mutta mauthan olivat jäljellä. Ja onhan maku melkoisen tärkeä ruuassa - ulkonäkökin tietenkin. Mutta tässä mennään maku edellä.
Vähän arvelutti se, että liemessä oli vähän valkoviinietikkaa, että miten se vaikuttaa keiton makuun. Mutta voin sanoa, ettei se maistunut. Ja keitto oli hyvää.
Keitin perunat siis siinä lohenkeittoliemessä ja lisäsin pilkotun pakastesein, kun perunat olivat melkein kypsiä. Lisäksi hieman voita, ruokakermaa ja tilliä. Vaatii ehkä hieman suolaa lisäksi. Siinä se! Toki voi käyttää kalana vaikkapa lohta tai jotain muuta kalaa. Mutta tärkeintä mulle oli kokeilla, voiko sitä lientä käyttää keittoon ja vaikuttaako se etikka mm. kerman koostumukseen. En tosin keittänyt enää kerman lisäämisen jälkeen, kuumensin vain kiehumispisteeseen. Mitään herottumista ei tapahtunut.
Lopputulema: ei kannata heittää hyvää pois!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti